maanantai 8. helmikuuta 2010

kyllä vituttaa

Synttärit oli ja meni. Saldoksi jäi epämääräinen pussailutuokio Jessen kanssa kuppilan pihalla toisten istuessa sisällä. Janne ei odotetusti tullut paikalle. Hupaisaksi yksityiskohdaksi muodostui selkeästi Jessestä mustasukkainen hoito joka vääntyi paikalle puolustamaan reviiriään. Me istuimme Jessen kanssa toisiimme katsomatta eri puolilla pöytää vaihtamatta sanaakaan ja lopulta mimmi luovutti ja lähti ja me saimme hyvästellä toisemme rauhassa. Kaipa Jesseä kuitenkin halutti hiukan ihoa saada kun se jäi seurueesta paikalle viimeiseksi vaikka sen kaverit ja tuttavat poistuivatkin aiemmin.

Torstai krapulassa töissä, perjantai-ilta kotona kun missään ei ollut ketään. Himassa oli tavallaan ihan mukavaa olla ja nukuttua tuli pitkään, sekä juoruttua Jessen kanssa yötä myöten niitänäitä.
Lauantaina odotetusti istumaan iltaa eräälle nettitutulle ja siitä kuppilaan jossa seurueeseen liittyi myös Jesse. Flirttailua, katseita, biletunnelmaa, hymyjä. Jopa niin paljon, että lisäkseni porukassa ainoana naisena mukana ollut Noora katsoi tarpeelliseksi tiedustella väleistämme. Porukka on tosiaan tiennyt ensimmäisestä kännisestä panostamme, mutta jälkimmäisten jäätyä vain meidän välisiksemme on osa jännityksestä tullut juuri siitä jännityksestä, että kauanko saamme pidettyä homman vain omana tietonamme. Huonona valehtelijana ja edes jokseenkin rehellisenä ihmisenä myönsin Nooralle, että väleihimme saattaa liittyä jotain mistä muut eivät ole tienneet. Ei tunteita, mutta jotain säpinää. "No te vilkuilette toisianne koko ajan" oli vähän sellaisella suloisella tavalla naiivin Nooran mielipide tilanteesta.

Vaikuttaa siltä, että vaikka olen tuntenut tuon seurueen vasta melkoisen vähän aikaa ovat he ottaneet minut hauskaksi osaksi sosiaalista kuviotaan. Koska porukassa naisia on vähän ja esimerkiksi tämä Jessen hoito on selvästi tottunut saamaan paljon huomiota olen suhtautunut melko varovaisesti porukkaan. En jaksa ottaa naisten vihoja niskoilleni jos astun jonkun sosiaalisessa kuviossa "ylempiarvoisen" varpaille. Mutta miehet ovat selvästi mutkattomampia eivätkä varatut naiset jaksa murjottaa toisten tekemisistä joten nautiskelin lauantai-illasta täysin siemauksin. Lopulta Jesse luovutti ja tuli lähelle, pyrki suutelemaan toisten nähden (minun hienoisista vastusteluistani huolimatta) ja tarpeeksi kärttämällä sai tahtonsa läpi. Nyt meistä on sitten todistusaineistoa kuvamuodossa yhteisön hakemistossa ja minä tiedän, että mustasukkaisuutta on luvassa. No, se ei toivottavasti kohdistu minuun ja tekemisiini vaan Jesse saa kärsiä toimiensa seuraukset keskenään nahoissaan.

Keskustelut netissä Jessen kanssa ovat saaneet yllättävän syvällisiäkin ulottuvuuksia. Ei taida olla pelkkää mielistelyä ja toosan hinaamista lausunto, että olen yllättävän älykäs naiseksi. Tai sitten se on kovempi pelimies kuin luulisikaan. Joka tapauksessa olemme puhuneet paljon ja se on kohteliaasti jopa muistanut mainita, että olen jotenkin erilainen kuin "perushoidot". No, niin tai näin haluan ajatella niin. Kun puhuttiin perjantain vilkuiluista ja nauratuksista ja kerroin näkemykseni yhteisen salaisuuden hauskuudesta Jesse vaikutti ehkä lievästi pettyneeltä. Toiseksi syyksi vilkuiluun tietysti mainitsin tilanteen tarkastuksen mahdollisen saannin varalta. Jesse kuittais ajatelleensa sanoa jotain kauniimpaa mutta, että noinhan se taitaa mennä. Tottakai kärtin sitä kauniimpaa lausuntoa ja Jesse imelästi totesi olevansa "ihan fiilareissa" hymystäni ja niistä katseista. No, kutittaahan hyvä flirtti aina vatsanpohjaa!

No, Jannen kanssahan oli ollut puhetta, että sunnuntaina yhdessä katsomaan koiranpentuja. Ihme kyllä krapulastani ja Jannen saamattomuudesta huolimatta löysin itseni autonratista Jannen tietyllä tavalla kodikkaasti räplätessä automankkaa ja vaihdellen musiikkia dj:n ammattitaidolla. Mulla oli ikävä sitä. Ja se, että se toi mulle SYNTYMÄPÄIVÄLAHJAN (ainoana) tullessaan sekoitti mun pasmoja entisestään. Huoh. Oli paska olo. Kotiintullessa ahdisti ja suretti, heitin Jannen kotiinsa ja nukuin yksin. Pyörin sängyssä ja ahdistelin.

Äh. Ajatus pätkii. Jatkan joskus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti